April 15, 2017

DOGS ARE LIFE

Check this out                                                                                                               
      Olen koiraihminen henkeen ja vereen. Olen ollut siitä asti, kun saimme ensimmäisen koiramme ollessani 3-vuotias (tai ensimmäisen, jonka muistan). Se tuotiin pahvilaatikossa alakerran aulaan ja heti huomattuani sen, kiljuin riemusta, olin niin onnellinen.

     Ensimmäinen oma koirani oli musta Cockers Spanieli, Mini. Se oli minulle uskomattoman rakas, koulu oli ainoa paikka, mihin en raahannut sitä mukaan, muuten kuljimme jatkuvasti yhdessä. Mini kuoli ollessani vaihto-oppilaana Costa Ricassa ja se oli todella kova paikka. Kun tulin Suomeen, halusin uuden koiran, mutta en uskaltanut hankkia sellaista, koska menetyksen pelko oli edelleen kova, enkä ollut valmis kiintymään eläimeen niin paljon.
 Check this out 
     Kun sitten muutama vuosi sitten mieheni kanssa päätimme hankkia koiran, osaksi sen takia, että olin puhunut asiasta aikaisemmin ja osaksi sen takia, että mieheni säikähti orastavaa vauvakuumettani (haha!), alkoi meille täydellisen rodun etsintä. Halusimme molemmat keskikokoisen, pitkäkarvaisen ja mielellään mahdollisimman vähän jalostetun rodun. Harkitsimme Shelttiä pitkään, mutta se ei loppujen lopuksi tuntunut omalta rodulta. 
     Veljelläni on ollut pitkään Suomenlapinkoira, Jone, jonka luonteesta olen aina pitänyt kovasti. Aloin pikkuhiljaa kallistua lappariin, kun olin lukenut rodusta ja koin sen täydelliseksi meille. Kävi jopa niinkin hyvä tuuri, että saimme meidän pienen palleron samalta kasvattajalta, jolta Jonekin on joskus hankittu. Oli mukava tietää ilman sen kummempaa taustojen tutkimista, että koira tulee hyvältä kasvattajalta, joka on tehnyt sitä pitkään.

Check this out      Olisin alunperin halunnut Felixistä näyttelykoiran, mutta ikävä kyllä sen toinen kives ei koskaan laskeutunut ja niille haaveille sai heittää sen mukana hyvästit. Se on tavallaan sääli, sillä Felix on todella kaunis koira, vaikkei välttämättä ihan omaa lapparin ominaispiirteitä. Kokokin on urokseksi vähän turhan pieni. Kuitenkin, onni onnettomuudessa, Felix on myös luonteeltaan erittäin vilkas ja se ei välttämättä sovi näyttelykoiralle, että koko ajan ollaan viipottamassa paikasta toiseen, kun tonttu aineissa.



     Eräs asia, josta olemme halunneet Felixin kanssa pitää kiinni, on hyvä ja laadukas ravinto. Tilaamme usein ruuat netistä ja merkki, jota kasvattaja suositteli, Eukanuba, on ollut käytössä ihan pennusta asti. Olemme ikäväksemme huomanneet, että Felixillä on herkkä maha, joka saattaa ihan vain stressistä mennä sekaisin, joten korkealaatuinen koiranruoka on vähintä mitä voimme karvaiselle lapsellemme tarjota. 
     Ruuat tilaamme aina koiravaruste.fi -sivuilta. Useimmin netistä tilatessa tuotteet ovat halvempia, kuin kaupasta ostaessa, joten rahaa säästyy ja myös vaivaa, muutamalla klikkauksella tuotteet lähtevät tulemaan ja netissä vertailukin on helpompaa, kuin liikkeissä.
 *Tekstin linkit ovat mainoslinkkejä
















2 comments:

  1. I love dogs!! I dont understand what you write but I understand the title and I totally agree!!

    ReplyDelete
    Replies
    1. YEAH! Dogs are the best! :-) I would like to have like a 100, but my boyfriend says no, haha!

      Delete

Thank you for sharing your thoughts. I will answer asap :)